|
Kuva-arkisto
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
Parveilevien
mehiläisten kiinniotto heinäkuun helteessä. Mehiläispesästä
saattaa karata parvi perustaakseen uuden pesän jonnekin muualle.
Tuo parvi otetaan kiinni esim. pahvilaatikkoon, ja palautetaan myöhemmin
pesäänsä.
Etelän
tilalla on noin 30 omenapuuta, joista suurin osa on istutettu talvisodan
jälkeen, ja kaipaavat leikkaushoitoja silloin tällöin.
Hyvänä vuonna puut antavat satoa yli tuhat kiloa. Joukossa
on vanhoja harvinaisempiakin lajikkeita, kuten Sävstaholm.
Yhdessä mehiläisyhdyskunnassa on mehiläisiä jopa kymmeniä tuhansia.
Yksi mehiläinen kerää koko elinaikanaan 1,5 grammaa hunajaa, joten yhdessä
450 g purkissa on monen sadan mehi- läisen elämäntyö!
Mehiläisyhdyskunnat omenatarhan siimeksessä. Pesät hoidetaan kuten luomuhunajan tuotannossa,
kaukana valtateistä ja käyttäen luonnonmukaisia torjuntamenetelmiä, mutta talviruokinnassa
kuitenkin kotimaista ruokintasokeria. Luomutuotanto vaatisi ulkomaalaisen sokerin käytön.
Mehiläisten hoito on fyysisesti vaativaa työtä,
sillä yksi yksikkö hunajineen saattaa painaa jopa 80 kg.
Antoisaa työ kuitenkin on, sillä se tarjoaa työympäristön kauniissa,
kesäisessä luonnon
helmassa.
Uuden päärakennuksen valmistuttua v. 1968 ei vanhaa hävitetty pois.
Tilan vanha päärakennus palvelee juhlapaikkana ja matkailijoiden
aamiaishuoneena kesäisin. Vanhan tuvan esineistö kertoo entisaikaisesta
elämänmenosta ja maanviljelyskulttuurista.
Hiiripoliisi Rauno työssään.
|

|